Buddha, Dharma ja Sangha

Minua on tällä kertaa pyydetty puhumaan tästä aiheesta historiallisesta ja filosofisesta näkökulmasta ja myös harjoituksen kannalta, joten yritän parhaani kattaa kaikki nämä osa-alueet. Jotta voisitte todella sanoa tuntevanne opetukset teidän täytyy tuntea Buddha, Dharma ja Sangha. Opetan niistä nyt herra Maitreyan opetuksen mukaan, joka tunnetaan nimellä Mahayana Uttaratantra. Siinä on kolme lukua: Buddha, Dharma ja Sangha. Vaikka se on pitkä teksti, yritän puhua aiheesta niin lyhyesti ja yksinkertaisesti kuin mahdollista. Käyn läpi Mahayana Uttaratantran ja yritän selittää mitä Buddha, Dharma ja Sangha ovat.

Tämä teksti käännettiin tiibetiksi sanskritista samoin kuin suuri määrä kommentaareja, joita suuret mestarit kirjoittivat vuosisatojen aikana, ja ne täytyy kääntää nyt takaisin tiibetistä sanskritiksi [Alkuperäiset intialaiset tekstit ovat hävinneet. Toim. huom.].

Buddha on sanskritinkielinen sana ja tiibetiksi kutsumme häntä nimellä Sangye. San tarkoittaa herännyttä ja gye kehittynyttä. Hän on herännyt tietämättömyyden syvästä unesta. Kaikki tuntevat olennot uneksivat tietämättömyyden syvässä unessa ja prinssi Siddharta on herännyt tuosta unesta, sitä san tarkoittaa. Gye merkitsee täysin kehittynyttä, sillä meistä jokaisella on mittaamaton, käsittämätön ja sanoin kuvaamaton potentiaali, joka on täydellinen, vertaansa vailla ja ilman mitään rajoituksia. Kutsumme tätä ikiaikaista viisautta buddhaluonnoksi, jnanaksi.

Tämä potentiaali täysin kehittyneenä kuin lootuksen auennut kukka on tuo luonto, Buddha, San-gye. Ei pidä luulla, että väittäisimme Buddhamme olevan vain tämä, mutta sanotaan vaikka näin: kuka sitten saavuttaakin korkeimman, parhaimman, syvällisimmän ja rajattoman sekä san:sta että gye:stä, häntä kutsutaan Buddhaksi. Ja sen tuolla puolen ei ole mitään saavutettavaa, enempää kehitettävää ei ole, ei ole mitään mistä vielä pitäisi vapautua eikä enempää täydellistettävää. Kun saavutatte sen tilan, kutsumme sitä Buddhaksi, ja se voi olla sinä, sinä ja sinä. Tai koirasi tai kissasi. Kuka tahansa joka saavuttaa sen tilan, on Buddha. Jumala tai jumalatar, joka saavuttaa sen tilan on Buddha, samoin helvettiolento tai eläin, asura tai preta.

I Buddhan kahdeksan erityisominaisuutta

Mahayana Uttaratantrassa Buddhan ominaisuudet kuvataan kahdeksana erityisominaisuutena. Teidän tulee kuitenkin tietää, että sanoinkuvaamatonta kuvattaessa sopivia sanoja on todella mahdoton löytää. Kuvaaminen sinänsä on virhe. Buddhaa ei voi kuvata kolmella, neljällä, viidellä, kymmenellä, miljoonalla, miljardilla eikä kymmenellä miljardilla ominaisuudella. Mutta nämä erikoisominaisuudet auttavat meitä saamaan jonkinlaisen kuvan siitä, millaisia Buddhan ominaisuudet ovat. Ne ovat eräänlaiset aakkoset noiden ominaisuuksien kuvaamiseksi. Kieli ei ole pelkkiä aakkosia, mutta aakkoset auttavat järjestyksen luomisessa, niin että voimme muodostaa lauseita ja viestiä keskenämme. Tässä mielessä Buddhan kahdeksan ominaisuutta selitetään tässä.

1.

Niistä ensimmäinen on tiibetiksi dyma chepa. Se on jotain mikä ei ole muodostunut osien yhteen tulemisesta. Jos osat liitetään yhteen, se on tiibetiksi dyche. Mutta Buddha ei ole tulosta siitä, että mitkään osatekijät olisivat yhdistyneet. Se on aina läsnä, ei-dualistinen, se ei ole tulosta kahden tai kolmen asian yhteen tulemisesta, mikä on kaksinaisuuden tai kolminaisuuden tulos.

Entä mitä Buddha oli ennen kuin hänestä tuli prinssi Siddharta? – Taivaan valo on aina läsnä ja taivas on aina kirkas. Mutta kun on pilvistä, auringon valo ei ole näkyvissä. Kun tulee sellaiset olosuhteet, että tuuli puhaltaa pilvet hajalleen, niin aurinko tulee näkyviin. Taivaan kirkkaus paljastuu. Se ei synny pilvistä eikä tuulesta, jotka ovat pelkkiä väliaikaisia ja pinnallisia olosuhteita. Luulemme uniamme todellisuudeksi vain niin kauan kuin emme tiedä uneksivamme. Täten dyma chepa, olosuhteista riippumaton.

2.

Sitten toinen Buddhan ominaisuus. Jokaiseen näistä liittyy paljon erityispiirteitä, joihin en aio nyt puuttua. Kahdeksan ominaisuutta riittää kuvaamaan Buddhan. Toinen ominaisuus on dynchi dupa. Eräs buddhalaisen logiikan säe kuvaa tätä selkeästi: "Buddha ei ole ponnistelujen tulosta koska se on aina läsnä ikuisena äärimmäisyytenä." Saatatte kysyä, miksi meidän sitten täytyy tehdä harjoituksia. Kaikki nämä ponnistelut ovat tarpeen siksi, että silloinkin kun oivaltaa uneksivansa, unesta tai painajaisesta täytyy ponnistella irti. Miten heräätte painajaisesta jos tajuatte, että näette sellaista? Voitte yrittää kääntyillä ja vääntelehtiä, nousta seisomaan ja tehdä kaikenlaisia temppuja. Ponnistelette kovasti ja lopulta voitte varmistautua: "Nyt olen hereillä, se oli unta."

Painajaisen aikana, kun huomaa että kyseessä on painajainen, päästäkseen siitä eroon täytyy työskennellä, niin se on. Mutta kun herää tuosta ponnistelusta ja käsittää uneksineensa, herännyt tila ei ole työn tulos, herääminen on verrattavissa uneksimiseen. Olette juuri kuten Buddha sellaisina kuin olette nyt, kun ette ole saavuttaneet valaistumista, mutta joudutte tekemään kaiken tämän dualistisen ja ajallisen työn herätäksenne samsaran unesta. Siksi teemme sellaisia tekoja kuin kynttilöiden sytyttäminen, suitsukkeen polttaminen, temppeleiden rakentaminen ja tekstien lukeminen, kaikki se vain siksi, että saavuttaisimme lopullisen tason, joka ei ole tulosta noista ponnisteluista. Paljastaaksemme horjumattoman, muuttumattoman, kuvaamattoman olemuksen, joka on aina läsnä.

Kun mielen timantti puhdistetaan vedellä mudasta ja pikkukivistä, timantti pysyy samana. Likaisenakin, mitä timanttiin tulee, se on aina timantti. Annan yksinkertaisen esimerkin. Sanotaan, että Kolumbus löysi Amerikan ja joku muu löysi Australian, mutta eivät he niitä löytäneet, siellä ne olivat sitä ennenkin. He näkivät ne ensimmäistä kertaa. Sitä paitsi kuulin, että viikingit löysivät Amerikan ennen Kolumbusta. Tämä on minusta mielenkiintoista. Se on Buddhan toinen ominaisuus.

3.

Buddhan kolmas ominaisuus on, että sitä ei voi oivaltaa ulkopuolelta käsin, koska ikiaikaisen viisauden tunnistaminen ja oivallus eivät voi olla tulosta mistään, mikä on ikiaikaisen viisauden ulkopuolella.

4.

Buddhan rajattomat ominaisuudet jaetaan kolmeen luokkaan, jotta meidän olisi helpompi käsittää ne. Kolme edellä oppimaamme ominaisuutta ovat dharmakayan ominaisuuksia ja ne kuvaavat itsensä Buddhan dharmakayan ominaisuuksia.

5.

Viides ominaisuus kuvaa dharmakayan ilmentymistä. Koska Buddha on vapaa dualismista, hän on tietoinen kaikesta. Dualistisella tavalla ei voi ikinä olla tietoinen kaikesta. Niin kauan kuin on joku joka tietää jotain, on jotakin tiedettävää ja joku joka sen tietää, ja on mahdotonta tietää kaikkea. On saavutettava ei-dualistinen tila, ja siksi Buddha on määritelmän mukaan ei-dualistinen tila. Siksi Buddha on tietoinen kaikesta.

6.

Kuudentena on täydellisen myötätunnon ja lähimmäisenrakkauden ilmentymä, koska itseään varten ei koskaan voi olla Buddha. Jos tahdot olla täydellinen, et voi koskaan onnistua siinä, jos se on vain itseäsi varten. Sinun on oltava täydellinen ilman itserakkautta; täydellinen kaikkien hyödyksi. Siksi kaikki, mikä Buddhasta tulee, on pelkästään hyödyksi muille tavalla tai toisella. Minkään Buddhasta tulevan ei pitäisi koskaan vahingoittaa ketään, ainoastaan hyödyttää heitä. Se on Buddhan kuudes ominaisuus.

7.

Buddhan seitsemäs ominaisuus on rajaton voima. Buddhan voimalla ei ole rajoja. Miksi? – Koska kaikki samsaran heikkoudet, joiden edessä tunnemme olevamme voimattomia, johtuvat omasta heikkoudestamme, jonka perustana ei ole mikään muu kuin ego. Viittaamme egoon kun puhumme itsestämme. Jos johdat 200 eri joukkoa ja luulet olevasi suuri, niin paljon suurempi egosi onkin, sillä sinun täytyy koko ajan olla varuillasi noiden 200 joukon tähden. Niistä on huolehdittava ja niitä on vaalittava. Mitä suurempi egosi on, sitä enemmän huolia sinulla on näistä 200 joukosta ja huolet tuovat mukanaan 200 väärinkäsitystä, 200 pelkoa, 200 tulkinnanvaraisuutta, 200 ennakkoluuloa, 200 vainoharhaa ja niin edelleen. Egosi kasvaessa voimasi vähenevät ja sitä enemmän haluat vahvistaa valtaasi. Ensin pienellä kepillä ja kun se ei toimi, otat käyttöön pienen aseen. Kun se on tehoton, otat isomman aseen. Kun sekään ei tepsi, käytät pientä pommia, isompaa pommia jne. kunnes mitään ei ole jäljellä. Taistelemisella ei ole loppua. Niin kauan kun egoasi ei käsitellä, et voi teeskennellä ettet pelkäisi. Todistamalla macho-ominaisuuksiasi, sitä miten vahva, suuri ja vaarallinen olet, näytät pelkosi. Se on egon luonto.

Koska Buddha voitti sen, hän on kaikista voimakkain. Myötätunnon ja viisauden voima on vertaansa vailla kaikkien muiden voimien rinnalla. Buddhalla ei ole pelkoja, koska hänellä ei ole minkäänlaista egoa. Hän muunsi egonsa viisaudeksi. Siksi hän on kaikkein voimakkain.

8.

Sitten Buddhan kahdeksas ominaisuus. Ensimmäiset kolme olivat dharmakayan ominaisuuksia, viides, kuudes ja seitsemäs ovat sambhogakayan ja nirmanakayan ominaisuuksia ja niiden kautta Buddha ilmentyy ei-dualistisesti tuntevien olentojen hyödyksi. Ne ovat kuin auringon ominaisuudet ja se, miten aurinko näyttäytyy ympäristölleen. Buddhan rajattomalla ja spontaanilla toiminnalla ei ole loppua. Prinssi Siddhartha ja kaikki Buddhat jatkavat toimintaa loputtomasti. Se on myös ajatonta: on menneiden, nylyisten ja tulevien Buddhien toiminta. Nämä kahdeksan Buddhan ominaisuutta Mahayana Uttaratantra mainitsee.

II Dharman kahdeksan erityisominaisuutta

Nyt teillä on ymmärrys Buddhasta. Sitten toinen: Dharma. Dharma on Buddhan ilmennys. Dharman oikea määritelmä on dharmakaya, mutta kun se kerran ilmestyy, niin he, joille se ilmestyy, havaitsevat sen sanoina ja kokemuksina, eräänlaisena inspiraationa ja ajatuksena, joka pysyy heissä ja ilmestyy uudestaan heidän kauttaan sanojen ym. muodossa. Niinpä Dharma, esimerkiksi Neljä jaloa totuutta, Kahdeksankertainen polku, Kuusi paramitaa, Prajnaparamita, Pramana, Abhidharma, Vinaya, sutra ja tantra, ne kaikki ovat ilmestyksiä heistä, jotka vastaanottivat Buddhan ilmestyksen. He ilmentävät sitä ja kutsumme sitä eläväksi perinteeksi. Oppilaat vastaanottavat sen, mitä he ilmentävät ja oppilaiden kautta se ilmestyy uudelleen. Se on se, mitä meillä on, tähän päivään asti. Se on Dharma.

1.

Dharman ominaisuudet ovat tietenkin lukemattomat, mutta herra Maitreya kuvaa sitä kahdeksalla ominaisuudella. Dharman ensimmäinen ominaisuus on, että se on ääretön totuus; siksi se on suhteellisin keinoin käsittämätön ja sanoinkuvaamaton. Dharman todellista olemusta ei voi koskaan selittää kenellekään täydellisesti millään sanoilla, se on mahdotonta. Se on rajaton ääretön totuus, johon rajalliset, suhteelliset sanat eivät yllä.

2.

Dharman toinen ominaisuus on se, että se on ei-dualistinen, koska Buddha ei opettanut Dharmaa sillä tavoin kuin minä sitä opetan. Minä opetan sitä tavalla, jolla sain sen perimyslinjalta. Puhun siitä sanallisesti tietojeni ja ymmärrykseni pohjalta. Mutta Buddha ilmensi Dharman.

Otetaan esimerkiksi taivas. Taivas on kaikkialla. Kun tähän rakennetaan pilvenpiirtäjä, minne taivas joutuu? Kun rakennus puretaan, mistä taivas ilmestyy? Jos pinotaan paikalle 500-metriä korkea jätekasa, minne puhdas taivas menee? Kun paikka puhdistetaan, mistä puhdas taivas tulee? Nenämme edessä tämä sanoinkuvaamaton mahdottomuus on mahdollinen. Dharma on sellaista, se on ei-dualistista, se on sanoinkuvaamatonta.

3.

Dharman kolmas ominaisuus on, että se on ilman mitään rajoituksia. Jos rajoituksia on, ne ovat opettajan rajoituksia. Mutta Dharma itsessään on ilman rajoituksia. Dharma koskee kaikkea, se on suhteellinen ja absoluuttinen totuus kaikesta. Koska Dharma on äärimmäinen totuus kaikesta ja keinot kertoa siitä ovat suhteellinen totuus kaikesta, Dharmassa ei ole mitään puutteita. Teksti kuvaa puutteita monin tavoin, mutta jätetään se nyt käsittelemättä. Sanomme vain: ei mitään puutteita.

4.

Dharman neljäs ominaisuus on se, että kolme edellä mainittua ominaisuutta ovat spontaaneja ja siten aina läsnä. Dharma ei ole jotain, mitä kuvailtaisiin. Ennen prinssi Siddhartaa elänyt Buddha Dipankar ei kuvaillut Dharmaa eikä sitä tehnyt sekään suuri Buddha, joka eri miljardeja vuosia sitten ja joka inspiroi prinssi Siddhartaa tämän aikaisemmassa elämässä. Prinssi Siddharta ei keksinyt Dharmaa, vaan se on aina läsnä, se on kaiken ääretön olemus ikuisesti.

5.

Dharman viides ominaisuus on se, että se on kokonaan ilman ominaisuuksia ja tahraton. Näin on, koska lopullinen totuus kaikesta: hyvästä, pahasta, oikeasta ja väärästä ei ole vain yksi, vaan se on yhden tuolla puolen – ei-dualistinen. Se ei ole edes yksi. Siksi sitä ei voi luonnehtia eikä tahrata millään.

6.

Dharman kuudes ominaisuus on selkeys. Siinä ei ole mitään epäselvää. Se on selkeä.

7.

Seitsemäs ominaisuus on vastalääke. Esimerkiksi me dharmanharjoittajina yritämme mietiskellä ja rukoilla ja tehdä muita Dharmaan liittyviä tekoja. Se on vastalääke kaikelle, mitä meidän pitäisi voittaa. Jos kävelee kadulla eikä huomaa kuoppaa, siihen voi kompastua ja katkaista jalkansa. Jos on tarkkaavainen ja katsoo mihin jalkansa laittaa, se on vastalääke sille, että taittaisi jalkansa. Täten Dharma on kaikessa vastalääkkeenä ja ratkaisuna.

8.

Viimeinen ominaisuus on olla polku. Huolimatta siitä kuka ajattelet olevasi, voit olla buddhalainen, hindu, kuka vain, ilman uskontoa, poliitikko, varas, rikas tai köyhä, lempeä tai julma henkilö; kuka sitten oletkin, Dharmassa kaikki ovat tasa-arvoisia. Dharmaveljeni tässä auttoi minua juuri ymmärtämään jotain, kysyin nimittäin häneltä, miksi ihmiset täällä Intiassa heittävät maalia toisensa kasvoille eräässä hindulaisessa rituaalissa. Hän kertoi, että yksi syy oli saada tuntea olevansa tasa-arvoinen. Silloin ei saa suuttua. Jos joku muuten heittäisi jonkun kasvoille maalia, mitä siitä seuraisi? Mutta onhan juuri tämä juhla, siksi et voi suuttua. Jos näytät hampaasi, he ehkä maalaavat nekin!

Oli miten oli, kaikki on osa polkua. Ylöspäin kulkeminen ja alaspäin kulkeminen kuuluvat kumpikin siihen. Tuonnepäin meneminen, tännepäin tuleminen ja ympäriinsä kierteleminen ovat myös osa polkua. Tietenkin se polku, jota todella toivomme seuraavamme kulkee suoraan eteenpäin kohti määränpäätä, mandalan keskustaa; tahdomme päästä sinne esteittä ja jokainen askel on entistä parempi. Jokainen askel on edellistä viisaampi, heränneempi, sitä toivomme. Mutta vaikka emme pystyisi siihen, olemme polulla. Vaikka tekisimme jotain sellaista, että joutuisimme helvettiin, sekin on polku, koska se on puhdistautumista, kovaa tietä pitkin.

Jos sitten teemme jotain hyvää ja synnymme jumalten maailmaan, sekin on puhdistautumista, puhdistamme hyvää karmaamme mukavalla tavalla nauttimalla ja nautiskelemalla kaikista ihanista asioista ja taivaitten siunauksellisista asioista. Se on hyvän karman puhdistamista. Helvettiin joutuminen, poltetuksi ja leikellyksi joutuminen, se kaikki on pahan karmamme puhdistumista. Tämä on polku ja pääsemme sen loppuun, kun oivallamme äärettömän totuuden sellaisena kuin se on. Se on dharmakaya. Dharman lähde on dharmakaya ja Dharman loppu on dharmakaya. Dharmaharjoituksen määritelmä on dharmakaya.

Täten olen lyhyesti selittänyt Kolmesta jalokivestä Buddhan ja Dharman ominaisuudet Mahayana Uttaratantran mukaan. Opetan Sanghan tauon jälkeen ja nyt voitte esittää kysymyksiä.

Kysymys: (melkein kuulumattomissa) …missä tapauksessa sanotte että se on selkeä?

Rinpoche: Koska Dharma on ääretön totuus, se ei ole epäselvä, se on selvä, sillä se ei ole koskaan väärässä, ei koskaan pimennossa. Annan sinulle esimerkin. Joku yrittää valehdella. Hän ajattelee onnistuneensa vetämään toista nenästä, mutta koska hän valehtelee, se on mahdotonta. Näin on, koska totuus, jonka hän esitti, on valetta. Hän teki parhaansa, mutta absoluuttisesti ei voi koskaan valehdella. Kuka tahansa voi yrittää, mutta se ei onnistu. Totuus valeesta on, että se on vale, eikä se muuksi muutu. Totuus totuudesta on totuus ja totuus epätodesta on epätosi. Koska Dharman olemus on kaiken olemus, se on aina selkeä ja läpinäkyvä kuin valo, se ei ole pimeä. Se on läpinäkyvä kuin valo ja sitä selkeys tarkoittaa.

Kysymys:

Rinpoche: Toisinaan joku ravistelee sinua ja toisinaan ravistelet itse itseäsi! Joskus joku ravistelee sinut hereille, toisinaan sinun on ravisteltava itse itsesi hereille. Kun joku muu ravistelee minua, se on hiukan epämukavaa, koska minulla on suuri ego. Sellainen, jolla on suuri ego, ei halua tulla muiden ravistelemaksi!

Kysymys:

Rinpoche: Ellet mene helvettiin et voi koskaan päästä sieltä pois, sillä tavoin se on mennyttä, se on puhdistautumista.. Loputonta helvettiä ei ole eikä loputonta taivasta. Helvetti on suhteellinen. Synnyt sinne puhdistaaksesi tekemääsi pahaa karmaa. Taivaaseen pääsee kun on tehnyt hyvää, se on kuin olisi ladannut akkua yön yli ja voisi sitten käyttää sitä koko päivän ja puhua ystävien kanssa. Sellaista samsarassa on kaikkien asioiden kanssa. Kun akku on loppu, se täytyy ladata. Latauksen aikana et voi puhua ystävillesi, joten olet helvetissä… Luomme uusia helvettejä, ennen tällaisia koneita ei ollut, mutta nyt kun meillä on ne, ilman niitä tuntuu kuin olisi helvetissä.

Kysymys:

Rinpoche: Arvokas ihmiselämä kuvataan 18 piirteellä. Jos ne kuvaavat sinun elämääsi, se on kallisarvoinen. Jos yksi niistä puuttuu, sitten elämäsi on kallisarvoinen ihmiselämä, jossa on 17 erityispiirrettä. Jos kaksi puuttuu, elämäsi on kallisarvoinen 16 erityispiirteellä jne. Jos ne kaikki puuttuvat, sinulla on pelkkä ihmiselämä, ei kallisarvoista ihmiselämää. Noita piirteitä täytyy vaalia.

Kysymys: Jos on syntynyt eläimeksi… (kuulumattomissa nauhalta)

Rinpoche: Buddha kuvaa aikaisempia elämiään Jataka-tarinoissa. än oli apina, jänis, helvettiolento, kaikkea sitä. On varsin selvää, että eläimet ja helvettiolennot voivat tulla Buddhaksi, sillä Buddha oli helvetissä ja hänet tunnettiin eläimenä. Sieltä hän hitaasti muuttui valaistuneeksi prinssa Siddhartaksi.

Kysymys:

Rinpoche: Sinun täytyy syntyä koiraksi. Viimeinen jälleensyntymä ennen ihmiseksi syntymistä on koira. Jos synnyt tiikerinä, kalana monenlaisina eliöinä, lopulta synnyt koirana ja se merkitsee, että seuraavaksi synnyt ihmisenä. "Ennen kuin synnyt ihmisenä, synnyt koirana ja ennen kuin joudut helvettiin, synnyt johtajaksi," se on vanha tiibetiläinen sanonta.

Kysymys: Onko valaistuminen on helpompaa…

Rinpoche: Ei välttämättä, mutta ihmisille se on helpompaa siksi, että he ovat jotakuinkin keskivaiheilla. Elämämme ei ole niin loisteliasta kuin jumalilla, eikä niin köyhää kuin eläimillä. Siksi meidän on suhteellisen helppoa katsella ylöspäin ja alaspäin, oikealle ja vasemmalle. Se on helpompaa ihmisille, mutta muistakin voi tulla Buddhia, on kuuden maailman Buddhat: jumalten Buddhat, asuroiden Buddhat, ihmisten Buddhat, eläinten Buddhat, nälkäisten henkien Buddhat ja helvettien Buddhat. Meillä on kuusi Buddhaa ja valtava puja, jossa kaikki kuusi Buddhaa ovat mukana.

Kysymys:

Rinpoche: Siis valaistunut jänis? Itse asiassa voin vain kertoa sinulle, mitä Buddha teki ollessaan jänis. Noina aikoina ympäristö kiehui ja pulppusi mutaa ja siellä käveli joku. Se saattoi olla neanderitalin ihminen. Hän oli eksynyt ja nääntymässä nälkään. Hän näki jäniksen, ja alkoi ajaa sitä takaa, mutta ei saanut sitä kiinni. Buddha jäniksen muodossa pohti: "Miksi hän minua ajaa?" Ja sitten se oivalsi, että se kelpaisi ruoaksi. Niinpä se alkoi metelöidä tuon jo melkein tajuttoman ihmisen ympärillä joka tuli tajuihinsa. Sitten se hyppäsi mutaan ja paistui. Ihminen otti sen sieltä pois ja söi, niin hän jäi eloon. Näin Buddha jäniksenä teki Jataka-tarinoiden mukaan. Se oli mielestäni aika valaistunut jänis. Varmastikin valaistuneempi kuin itse olen, en ryhtyisi moiseen! Kävisin torilla, ostaisin ruokaa ja antaisin sen tuolle ihmiselle. Mutta ehkä toreja ei silloin ollut.

III Sangha

Olen nyt opettanut Buddhasta ja Dharmasta herra Maitreyan teoksen Mahayana Uttaratantra mukaan. Seuraavana on Sangha. Tiibetiksi Sangha on Gendyn. Ge tarkoittaa hyvettä ja dynpa tarkoittaa sen harjoittamista, sille omistautumista. Te Sanghana olette tekemisissä hyveen harjoittamisen kanssa ja johdatatte muita samaan suuntaan. Yleisesti ottaen se kuvaa ketä tahansa henkilöä, joka käyttäytyy myönteisesti ja hyveellisesti. Kun puhumme Buddhasta, Dharmasta ja Sanghasta niin hyveellinen käytös tarkoittaa Dharman mukaista käytöstä, he siis seuraavat Dharmaa. Buddhalaisuudessa Sangha tarkoittaa herra Buddhasta alkunsa saaneiden harjoitusten ja hyvän käytöksen seuraajia.

Yleisesti Sanghalla on kaksi puolta. On tavallinen Sangha ja erityinen Sangha. Buddhalaisessa terminologiassa tavallinen Sangha tarkoittaa vihittyjä munkkeja ja nunnia. Erityinen Sangha tarkoittaa valaistuneita bodhisattvoja ja valaistuneita mahasiddhoja. Mutta tänä päivänä lännessä Sangha-sanaa käytetään jokaisesta buddhalaisesta. Periaatteessa, mitä Sanghan määritelmään tulee, se on oikein, mutta kun sanotaan: "Turvaudun Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan", ei ole sataprosenttisen oikein pitää jokaista buddhalaista Sanghan jäsenenä.

Tiibetiläisessä yhteiskunnassa kaikki viisi miljoonaa tiibetiläistä ovat buddhalaisia, mutta heitä ei kutsuta Sanghaksi. Vihityt munkit ja nunnat ovat Sanghaa, ja historian tuntemat valaistuneet mahasiddhat kuten Tilopa, Naropa, Dombi Heruka, Shavaripa, Marpa, ja Milarepa ovat erityistä Sanghaa, samoin valaistuneet bodhisattvat kuten Manjushri, Avalokiteshvara ja Vajrapani.

Sitten Sanghan ominaisuuksista. Mahayana Uttaratantra mainitsee Sanghan kahdeksan erityisominaisuutta. Se koskee mahayana-Sanghaa, johon turvaudutaan. Uttaratantra on mahayana-teksti ja tällainen on määritelmä mahayana. Sanghasta, johon turvaudutaan.

1.

Ensimmäinen ominaisuus on tiibetiksi cittawa chenpa. Cittawa "täten" ja chenpa on "tietää". Merkitys on siis: tietää sellaisena kuin se on, tietää oikein. Jos esimerkiksi luulisin tätä kynttilää sähkölampuksi se ei olisi cittawa. Kun ymmärrän, että se on kynttilä, se on cittawa, tietää sellaisena kuin se on, oikein ja virheettä.

Se tarkoittaa sitä, että mahayana-Sangha, johon turvaudutaan tunnistaa mielen luonnon esteettä ja oivaltaa harjoituksessaan ja mietiskelyssään, ettei sitä ole koskaan tahrannut mikään heikkous ja että niin on ikuisesti. Se tietää myös, että sellainen on kaikkien tuntevien olentojen luonto, ei vain omamme, vaan kaikkien. Se tietää myös, että tuo luonto on vailla kaikkia itsen aspekteja.

Sanoessamme kaikki aspektit, meidän täytyy palata theravada-opetuksiin. On arhat-aspekti, joka tuntee kaiken tyhjyyden, paitsi lyhimmän hetken ja pienimmän objektin tyhjyyttä. Se on arhat. Pratyeka-buddhat tuntevat pienimmän objektin tyhjyyden, mutta pienin hetki – itse – on vielä olemassa. Ollakseen vapaa kaikista itsen aspekteista täytyy olla vapaa kummastakin: pienimmästä objektista ja lyhyimmästä ajan hetkestä. Lyhyin ajan hetki koskee mieltä, havaintoja ja ajatuksia ja pienimmät objektit tarkoittavat kaikkea muuta ulkoista todellisuutta. Tämän tietäminen on turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan ensimmäinen ominaisuus, chittawa chenpa.

2.

Toinen ominaisuus on chinyepa chenpa. Chittawa tarkoittaa "sellaisena kuin se on", chinyepa tarkoitta "se kaikki". Kaikki tämän huoneen ihmiset ovat chinyepa tässä huoneessa. Kaikki ihmiset maapallolla ovat chinyepa tällä maapallolla. Kaiken kaiken chinyepa tarkoittaa kaikkea. Tässä chinyepa tarkoittaa kaikkea. Chittawa on laatu ja chinyepa on määrä. Chenpa on tietää, siis tietää chinyepa.

Mietiskelyn aikana mahayana-Sangha, johon turvaudutaan chittawa chenpa, jälkimeditaatiossa mahayana-Sangha, johon turvaudutaan chinyepa chenpa. Ymmärrättekö? Jälkimeditaatiossa mahayana-Sangha, johon turvaudutaan on kaikki suhteellinen todellisuus (kaikki realiteetit ovat suhteellisia), siis koko suhteellinen todellisuus on aina pyhä sisimmässä äärettömässä pyhyydessään. Otetaan esimerkiksi tämä kulho ja sen sisältö. Sisältö, mieli, on pyhä. Mielen luonnon sisältävä astia, tuntevien olentojen keho samoin kuin elottomat esineet, joita tuntevat olennot voivat nähdä, kuulla ja koskea, ovat samalla tavoin pyhiä. Sisäisen viisauden olemuksen tunnistaminen chittawa chenpana mietiskelyn aikana ja ulkoisen pyhyyden tunnistaminen jälkimeditaatiossa, nämä ovat turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan kaksi ensimmäistä ominaisuutta.

Nagarjuna mainitsee niistä ensimmäisen mahyamika-kirjoituksessaan nimeltä Uma Tsawa Sherab. Hän sanoo näin: "Yhden tyhjyys on kaiken tyhjyys." Hän mainitsee myös toisen, chinyepa chenpan eräässä dohassaan nimeltä "Doha heti hänen valaistumisensa jälkeen." Doha on pyhä laulu tai runo ja tämä on doha heti hänen valaistumisensa jälkeen. Siinä hän sanoo: "Seesaminsiemenen ydinolemus, tietämättömät, ne jotka eivät tunne sitä, eivät ikinä saa öljyä seesaminsiemenistä. Mutta kun sen tietää ja ponnistelee jauhaakseen jyvät, seesaminsiemenistä saa seesamiöljyä." Hän teki tämän dohan heti valaistumisensa jälkeen ja se on hyvin pitkä. Tässä on vain kaksi riviä siitä.

3.

Turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan kolmas ominaisuus on, että henkilö, jolla on viisauden todellinen aspekti, chittawa chenpa ja chinyepa chenpa, omaa kaikkein korkeimmanlaatuisen viisauden, sillä sellaista viisautta ei voi olla sellaisella, joka on dualismin piirissä.. Täytyy olla dualismin yläpuolella, sen rajoitusten tavoittamattomissa, jotta voisi omata sellaisen viisauden. Siten se on korkeinta viisautta ja korkeimman tason viisauden hallussa pitäminen on turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan kolmas ominaisuus.

4.

Chittawa chenpa, chinyepa chenpa ja korkein viisaus (lamechi yeshe), nämä kolme ovat oman oivalluksemme ominaisuuksia. Ne ovat turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan neljäs ominaisuus.

5.

Turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan viides ominaisuus on pysyä vapaana kiintymyksen ja vihan asettamista esteistä sekä pitämisen ja inhoamisen tunteista. Tulee olla vapaa kaikesta siitä, mikä liittyy itseen ja toisiin. Esimerkiksi "pidän itsestäni" tai "inhoan itseäni". "Pidän hänestä", "en pidä hänestä". "Pidän tästä enemmän kuin tuosta…" kaikesta siitä pitää päästää irti. Jos otan itseni esimerkiksi, niin olen täysin vapaa ajatuksesta "vihaan itseäni", mutta en ole vapaa siitä ajatuksesta, että pidän itsestäni.

Pidän itsestäni, ja tästä syntyikin minulle iso ongelma, kun ensimmäisen kerran matkustin länsimaihin vuonna 1980. Ensimmäinen luentoni oli Walesissa. Siellä sitten luennoin ja joku mainitsi vihaavansa itseään. Minulta kyseltiin monia sen tyyppisiä kysymyksiä, enkä voinut mitenkään ymmärtää sitä. Se oli minusta aivan uskomatonta, koska ongelmani on siinä, että pidän itsestäni niin paljon. Olen kovasti kiintynyt itseeni ja minun tulee voittaa se, mutta tässä oli ihminen, jolla sitä ongelmaa ei ollut ja joka sanoikin: "Vihaan itseäni!"

En voinut käsittää sitä silloin, mutta nyt 24 vuoden kuluttua voin oikeastaan ymmärtää sen siten, että jos pidän itsestäni liikaa, en täytä omia odotuksiani itsestäni. Petyn itseeni. Se on kuin luisuisi pois siitä, että pitää itsestään liikaa. Järjetöntä. Näin tulkitsen sitä nyt, mutta en tiedä olenko oikeassa. Muuten en voi ymmärtää miksi joku sanoisi: "En pidä itsestäni." Se on minulle suuri mysteeri. Ehkäpä se, että ei täytä omia odotuksiaan on puolitotuus. Mutta joka tapauksessa vapaus kiintymyksestä, vihasta, paremmuusjärjestykseen asettamisesta jne. on turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan viides ominaisuus.

6.

Kuudes ominaisuus on se, että turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan kehosta, puheesta ja mielen toiminnasta ei koskaan puutu mitään. Se merkitsee, ettei ole mitään, mihin se ei pystyisi kehonsa, puheensa ja mielensä kautta. He eivät tietenkään ole Buddhan tasolla. Kun Buddha ilmentää Dharmaa, jos läsnä on tuhat kuulijaa, joista jokainen puhuu eri kieltä, jokainen kuulee opetuksen omalla kielellään omien voimiensa mukaisesti. Bodhisattvoilla on samanlaisia kykyjä, mutta he eivät ole aivan niin kuin Buddhat, eroja on. Puhumme tässä Sanghasta, emme Buddhasta.

7.

Turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan seitsemäs ominaisuus on, että sen näkemys tai havainto sisäisestä viisaudesta on korkeasti kehittynyt. Se merkitsee sitä, että bodhisattvoilla, turvautumisen kohteeksi kelpaavalla mahayana-Sanghalla ei ole minkäänlaista itsekästä motivaatiota. Itsekeskeisyys on nolla. He ovat kokonaan ilman itseä. Jokainen mahayana-Sanghan ominaisuus on niin kuin Bodhisattva Avalokiteshvaran ja Manjushrin ominaisuus, täysin kypsä, niin että mitä voimaa ja muotoa he pystyvätkin ilmentämään, se ei koskaan muutu itsekkääksi. Jos minä esimerkiksi pystyisin opettamaan Delhissä yhtä aikaa kahdessa paikassa, olisin itsestäni aika ylpeä. Mutta sen tason bodhisattvoille niin ei käy.

8.

Kahdeksas ominaisuus on se, että ominaisuudet 1 – 3 ovat oivalluksen ominaisuuksia ja 5 – 7 ovat vapautumisen ominaisuuksia. Nämä ovat turvautumisen kohteeksi kelpaavan mahayana-Sanghan kahdeksan ominaisuutta.

Kun puhumme turvautumisen kohteeksi kelpaavasta mahayana-Sanghasta herra Maitreyan teoksen Mahayana Uttaratantran mukaan, siinä puhutaan oivaltaneista bodhisattvoista. Hän ei tarkoita munkkeja ja nunnia tai jotakuta, joka on juuri ottanut bodhisattvavalan. Hän puhuu niistä, jotka ovat saavuttaneet sellaisen oivalluksen tason, että he kelpaavat turvan antajiksi. Kun sanomme: "Turvaudun Buddhaan, turvaudun Dharmaan, turvaudun Sanghaan," niiden pitää olla yhteismitallisia. Buddhan, Dharman ja Sanghan täytyy olla lähellä toisiaan.

Buddha ja Dharma ovat siinä tapauksessa sama asia, sillä Dharma ilmestyi Buddhasta. Mutta Buddhan ja Dharman välillä on hyvin hienovarainen ja tärkeä ero, sillä Dharma on se, mitä meillä on ja Buddha on se mitä on, ovathan Buddhan sanat ja ilmentymät aina niiden vastaanottajien kykyjen mukaisia. Siksi dharmaopetus sellaisena kuin sen tunnemme, ei edusta Buddhan dharmakayaa täysin. Mutta tietenkin se on sen tulos ja ilmentymä. Ja mitä tulee Sanghaan, astumme taas askelen kauemmas, koska Sangha on se, mikä harjoittaa Dharmaa ja jolla on Dharmasta jonkinlainen oivallus, niin että se kykenee välittämään Dharmaa ja edustamaan Buddhaa. Tällä tavoin erityinen Sangha, bodhisattvat, kuvataan tässä. Nämä ovat Sanghan kahdeksan ominaisuutta.

Näin tämä hyvin perustavanlaatuinen aihealue, Buddha, Dharma ja Sangha on käyty karkeasti läpi.

Kun sanomme, että turvaudumme Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan, mitä se todella tarkoittaa? Se tarkoittaa hyvin yksinkertaista, selkeää ja järjestelmällistä asiaa:

Buddha – toivon saavuttavani buddhuuden.

Dharma – seuraamalla Buddhan viitoittamaa polkua.

Sangha – oppimalla Dharmaa elävältä perimyslinjalta, joka on jatkunut näihin päiviin asti, ja vastaanottamalla opetukset perinteensiirtona Sanghan seurassa, sen tukemana ja sen siunauksella.

Sitä turvautuminen Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan tarkoittaa ja se määrittelee sen, onko joku buddhalainen vai ei. Jokaisella tuntevalla olennolla on buddhaluonto, jokainen on oikealta olemukseltaan Buddha. Kaikki ovat enemmän kuin buddhalaisia, onhan jokainen itse Buddha, mutta samalla prinssi Siddharta saavutti valaistumisen ja hänestä tuli Buddha Shakyamuni. Seuraamalla hänen opetustaan, turvautumalla Buddhaan, Dharmaan ja Sanghaan olemme hänen seuraajiaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että prinssi Siddhartan seuraajat olisivat ainoita buddhalaisia. Prinssi Siddharta ei ollut prinssi Siddhartan seuraaja. Samalla tavalla kuka tahansa voi saavuttaa prinssi Siddhartan oivalluksen tekemällä niin kuin hän teki. Oivaltamalla sen, mitä hän oivalsi.

Tällä tavoin käsitämme Buddhan, Dharman ja Sanghan: Buddha on Buddha Shakyamuni, Dharma on kaikki opetukset, jotka hän on antanut ja Sangha tarkoittaa tavallista ja erityista Sanghaa. Yllä on kuvaus erityisestä Sanghasta.

Tämä kuvaus on laadittu buddhalaisia varten ja buddhalaisuus on nykyisin eräs maailman pääuskonnoista. Olen itse tietenkin buddhalainen ja seuraan prinssi Siddhartaa, mutta samalla minun täytyy varoa kadottamasta sitä näkökulmaa, että tämä ei ole ainoa tie. Olen tieheni hyvin tyytyväinen, mutta se ei tarkoita, että se olisi rajoittunut tähän. Kuka tahansa, joka osaa juoda lasillisen vettä sataprosenttisen täydellisesti on Buddha. Voin sanoa tietämättömyyteni ja egoni turvin hyvin varmasti, että nykypäivänä tässä maailmassa on hyvin harvoja, jotka pystyvät juomaan lasillista vettä edes 25 prosenttia oikein, saati sata prosenttia oikein. Buddhia ei ole näkynyt liiemmin. Kuulopuheita ja uskomuksia vain, mutta että näkisi sataprosenttisen selkeästi jonkun Buddhana, niitä on harvassa. En puhu enempää ja pyydän että ette myöskään kysy. Olen uskonnollinen ja riippuvainen uskosta ja hartaudesta. Jätän aiheesta puhumisen mieluiten tähän.